Sieravuoren tarina – Korpilomakylästä Suomen legendaarisimmaksi lomakohteeksi

Pyhäjärven rantamaisemissa kohoava Sieravuori on kulkenut pitkän matkan vaatimattomasta korpilomakylästä yhdeksi Suomen tunnetuimmista ja kuumimmista juhlapaikoista, ja lopulta takaisin perinteisiin juuriinsa kestävänä ja aitojen arvojen keskiössä olevana lomanviettokohteena. Sieravuoren ainutlaatuinen nimi juontuu siitä, että sen kalliosta on saatu hiomakiveksi sopivaa kivilajia – siera on nimi tietynlaiselle hiomatyökalulle.  Tämä pitkän historian omaava lomakeskus on nähnyt niin helikopterilla saapuvia rahamiehiä kuin kansainvälisiä vesiurheilukisojakin. Sieravuoren tarina on kuin suoraan elokuvasta – täynnä yllättäviä käänteitä, nousuja ja laskuja.

Yksi Suomen legendaarisimmista lomakohteista

Kaikki alkoi toisen maailmansodan jälkimainingeissa, kun Karjalasta evakkoon joutunut Matti Räsänen osti valtion virkatalon silloisen Honkilahden kunnan alueelta. Korvausmaaksi hän sai tilan maa-alueineen Pyhäjärven läheisyydestä, sillä veden ääreen oli päästävä uudelleen. Vaikka tarjottu 80 hehtaarin tila oli puolta pienempi kuin Vuoksen rannalle jäänyt, kaksi kilometriä omaa Pyhäjärven rantaa kalastusmahdollisuuksineen ratkaisi asian. Vuonna 1946 Räsäsen suku muutti Honkilahteen kolmessa polvessa. Kukapa olisi arvannut, että tästä vaatimattomasta alusta kasvaisi yksi Suomen legendaarisimmista lomakohteista?

Maanviljelyksen ja metsätöiden ohella perhe majoitti vieraita isossa päärakennuksessa. 1960-luvun lopulla näkemykselliset Mauri ja Meeri Räsänen päättivät perustaa varsinaisen lomakylän kuultuaan huhuja vasemmistohallituksen aikeista avata Suomen rannat kaikille. Yritystoiminnalla varmistettiin oma reviiri. Vuonna 1967 rannalle nousi 10 käsinveistettyä hirsimökkiä ja seuraavana vuonna vanhaan kivinavettaan avattiin 90-paikkainen ravintola. Tunnelmallinen miljöö ja uusi konsepti herättivät ihmisten uteliaisuuden. Monet kansanedustajatkin kävivät ihmettelemässä, miten korpeen laitetaan tällainen yritys ja ravintola navettaan.

Sieravuoren kulta-aika

Sieravuoresta tuli nopeasti kuuluisa etenkin juhannusjuhlien järjestämispaikka, jonne tungeksi tuhansia ihmisiä ja satoja asuntovaunuja. Suosio kasvoi niin suureksi, että lopulta pääsyä oli pakko rajoittaa. Voidaan jopa sanoa, että Sieravuori loi pohjan Suomen megatapahtumille – onhan legendaarisen Raumanmeren juhannuksenkin juuret tässä pienessä Satakunnan helmessä. Juhannus oli alusta lähtien Sieravuoren lomakylässä vuoden kohokohta. Väkeä virtasi paikalle tuhansin, ja asuntovaunujakin oli noin 300. Armeijasta oli palkattu yksi joukkue järjestysmiehiksi. Tanssimusiikki sisällä ja ulkolavalla houkutti ja uusi paikka keskellä korpea herätti uteliaisuutta. Kävijämäärä rajattiin pian kahteentuhanteen järjestyksenpidon ja yleisen turvallisuuden takaamiseksi. 

1970-luvulla Sieravuori oli ehdottomasti trendikkään lomanvieton edelläkävijä Suomessa. Tanssiravintolassa järjestettiin diskoja ja radikaaleimpia urheilulajeja kuten jääsurfausta. Sieravuori oli yksi ensimmäisistä paikoista Suomessa, jossa koettiin diskovalojen loistetta. Jo vuonna 1970 alettiin järjestää diskoja, joissa soi Uriah Heep, Led Zeppelin ja Diana Ross. Myös saksalaisturistit löysivät paikan tänne Pyhäjärven rannoille idylliseen rauhaan ja luontoon. Parhaimmillaan palkkalistoilla oli kesäisin 32 työntekijää ja rahaa virisi kassa täyteen hyvänä viikonloppuna. Sieravuoressa hypättiin mukaan myös surffausbuumiin heti 1980-luvun alussa ja järjestettiin SM-kisojakin, jääsurffauksessa jopa MM-kisat. Tähtäimenä oli, että ainakin jonkin lajin SM-kilpailut pitää olla joka vuosi. Pyhäjärvellä ajoivat kilpaa jopa F1-veneet. Tehtiin myös oma tenniskenttä, ja rannalla pelattiin jalkapalloa jo 1983.

Sieravuoren uusi nousu

Menestyvä Sieravuori herätti kiinnostusta ostajissa, ja vuodenvaihteessa 1989 Räsästen suvun yrittäjäkausi lomakeskuksessa päättyi. Seurasi hiljainen vaihe, kunnes 2006 turkulainen Jari Laakso osti Sieravuoren ja ryhtyi kunnostamaan sitä. Perinteisen navettaravintolan ja tunnelmallisten hirsimökkien rinnalle tuli uusia, nykypäivän vaatimukset täyttäviä lomahuoneistoja. Vesiurheilu kuten sup-lautailu nousi jälleen tärkeään rooliin. Laakso uskalsi tarttua haasteeseen, sillä hän tiesi Sieravuoren nimen ja perinteiden voiman. ”En olisi uskaltanut lähteä tähän ilman tunnettua nimeä ja perinteitä. Ne tuovat asiakkaat”, Laakso toteaa. Ja hän oli oikeassa – ihmisten mielissä Sieravuori elää edelleen vahvana, täynnä mieluisia muistoja.

Perinteiden ja uudistumisen tasapaino

Sieravuori on kulkenut pitkän matkan vaatimattomista alkulähteistä yltäkylläisyyden ja loistokkaan menestyksen kautta takaisin aitojen perusarvojen äärelle. Se on säilyttänyt perinteisen ilmeensä ja henkensä, mutta tarjoaa nyt nykyajan lomanviettäjälle suomalaiseen luontoon ja kansanperinteeseen nivoutuvan, kestävän matkailuelämyksen.

Sieravuoren vetovoima on aina perustunut Pyhäjärven kauniiseen luontoon, mutta lomakeskus on myös kulkenut kehityksen kärjessä. Se oli yksi ensimmäisistä paikoista Suomessa, jossa koettiin diskovalojen loistetta. Siellä on nähty helikopterilla saapuvia rahamiehiä ja järjestetty kansainvälisiä vesiurheilukisoja. Sieravuori on aina ollut paikka, jossa tapahtuu jotain uutta ja jännittävää. Isojakaan visioita ei torpattu – kaavaan on piirretty hotelli, ja suunnitelmat omasta lentokentästä olivat aikanaan pitkällä.

Sieravuori – ainutlaatuinen osa suomalaista sielunmaisemaa

Sieravuoren tarina on kuin suomalaisen yhteiskunnan peilikuva – se on selvinnyt sodanjälkeisestä niukkuudesta, kokenut hulppeat juhlavuodet, kohdannut taloudelliset haasteet ja noussut jälleen kukoistukseen. Se on paikka, jossa sukupolvet kohtaavat – isovanhemmat muistelevat nuoruutensa villeja juhannusjuhlia, vanhemmat kertovat tarinoita legendaarisista kesäilloista, ja nyt uusi sukupolvi luo omia muistojaan Pyhäjärven rannalla.

Tänä päivänä Sieravuori jatkaa tarinaansa yhdistäen perinteet ja modernin lomatunnelman. Sieravuori tarjoaa monipuolisia aktiviteetteja aina vesiurheilusta luontoretkiin ja huippuartistien keikoista rentouttaviin saunaelämyksiin. Se on paikka, jossa voi kokea Suomen kesän kaikissa muodoissaan – oli kyse sitten rauhallisesta mökkeilystä tai villistä festivaalitunnelmasta. Yli 50 vuoden historia näkyy ja tuntuu jokaisessa nurkkauksessa, mutta samalla Sieravuori katsoo rohkeasti tulevaisuuteen.

Vaikka maailma ympärillä muuttuu, Sieravuoren ydin pysyy samana perinteiden, luonnon ja aitojen kohtaamisten keskiössä. Se on paikka, jonne ihmiset palaavat vuosi toisensa jälkeen – ei vain lomailemaan, vaan kokemaan jotain ainutlaatuista. Sieravuori ei ole vain lomakeskus, se on elämys, tunne sekä osa suomalaista kesäperinnettä ja sielunmaisemaa. 

Kun katsoo Pyhäjärven tyyntä pintaa auringonlaskun aikaan, voi melkein kuulla kaikuja menneistä juhlista ja naurusta. Samalla voi aistia jännityksen tulevista seikkailuista ja uusista kohtaamisista. Tarina jatkuu, kirjoitettuna jokaiseen rantakallion koloon, jokaiseen tanssiaskeleeseen ja jokaiseen sydämeen, joka on kokenut tämän paikan taian. Kuka tietää, mitä seuraavat vuosikymmenet tuovat tullessaan tälle legendaariselle paikalle? Yksi asia on kuitenkin varma – Sieravuoren tarina ei ole vielä lähelläkään loppuaan.